Vuoden 2018 koe- ja näyttelykausi on nyt korkattu. Aletta otti ystävällisesti Martan mukaansa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna Valgaan Viroon junnuSERT:ejä metsästämään. Arvostelut olisin mielelläni heittänyt tähän mukaan, mutta enhän mie saa käsialasta selvää kun sanan sieltä täältä. Lauantaina onnisti junnuSERTin suhteen ja Martta oli ROP-JUNIOR ja lopulta myös PN2 (tuomari: Linda Reinelt-Gebauer). Sunnuntaina tulokseksi ERI2 (tuomari: Galyah Litova).
Ihan pelkäksi misseilyksi ei oo russelin elämä sentään mennyt vaan on sen kanssa touhuttu muutakin. Haihattelut on jääneet unholaan ja välillä saatan jopa pohtia josko Martan kanssa sittenkin joskus vaikka tokokokeisiin. Puhutaan kuitenkin sen verran pitkän ajan "tavoitteista", että unohetaan ne vielä hetkeksi :D Martta on kuitenkin varsin hauska harrastuskaveri nyt kun ollaan löydetty yhteistä säveltä. Neithi on meinaan vähän herkkä othaan ihteensä ja siinä jos jossain miulla on ollut opeteltavaa.
Kustin kanssa matkattiin 10.2. kaksin Porvooseen meidän ensimmäisiin RallyToko-kisoihin. Päivä oli pitkä ja startattiin viimeisenä koirakkona. Ratatreenejä ei ollut takana kuin yhdet ja koesääntöjä sekä kylttejä varmistelin kisapaikalla puhelimesta. Koira oli hyvä, ohjaaja ei. Virhepisteitä sateli ja lopulta hyväksytty tulos 76 pisteellä. Vähän ehkä lisää treeniä ennen seuraavaa kertaa.... RT-kokeita oon ajatellut käydä lähinnä vaan saadakseni itselleni kisakokemusta ja onhan tää ihan hauskaa vaihtelua!
Kusti "palkittiin" myös Suomen Pyreneläisten vuoden 2017 tottelevaisimpana. Muita tokotuloksiaan ilmoittaneita ei kyllä ollutkaan, mutta jos en hirveesti valehtele niin KoiraNet:in mukaan oltaisiin joka tapauksessa ylletty pisteillä ykkösiksi.
Ai kamala näitä puhelinräpsyjä, kyllä on järkkäriä ikävä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti