perjantai 29. kesäkuuta 2018

Lipuuko se kesä taas vaan ohi?

Kesä tuppaa joka vuosi hurahtamaan ohi liian nopeasti ja sen alussa tehdyt suunnitelmat telttaretkistä sekä patikoinneista, festariviikonlopusta ja lukuisista rantapiknikeistä jää joka kerta toteuttamatta, kauniista kokokropan rusketuksesta nyt puhumattakaan 😁 Tiedä sitten oonko ainoa, jolle käy aina näin... 
Tänä kesänä oon yrittänyt vähän petrata ja jo muutaman kerran on tullut tehtyä juttuja aika ekstemporee (wuhuu!), kotihommat kun odottaa kyllä, eikä ne varsinkaan näin omakotitalossa koskaan lopu.
Joutaahan tässä vielä yllättämään ihtensä ja keksimään vaikka ja mitä. Kesä kun ei oo vielä lopussa ja lomakin vasta edessäpäin. 

Täten otan tavoitteeksi kesälle:
  • telttailla vähintään yhden yön
  • pyöräillä rannalle eväiden kanssa (ja hankkia samalla vaikka sitä rusketusta...)
  • käydä patikoimassa jollain uudella reitillä 

Näitä kuvia kun katsoo, niin voisi toivoa, että innostuisin tässä jonakin päivänä ihan vaikka ekstemporee trimmaamaan tuon russelin. Aika turjake 🙈 Tarkoitus on ollut hieroakkin kaikki kolme. Jospa saisin jonkun inspiraatiokohtauksen kun mulla on nyt oma toimitilakin!! 14 askeleen päässä kotiovelta, kuin siistii! 😍 Jahka saan tilaa vielä viimeisteltyä niin laitan siitä kuvia tänne. 



tiistai 19. kesäkuuta 2018

Kamera muutti taloon!


Sain ensimmäisen järjestelmäkameran rippilahjaksi noin kymmenisen vuotta sitten ja myöhemmin päivitin kalustoa laadukkaammaksi ihan runkoa myöden. Reilu vuosi sitten möin koko kuvaussetin, koska noh... tarvitsin rahaa ja kamera oli jäänyt lähes käyttämättömäksi. Puhelinkuvilla kyllä pärjäisi! Mutta niin vain se kunnollisen kameran kaipuu palasi, kasvoi kasvamistaan ja kun kukkaron nyörit sitten vähän antoivat myöden niiin...

Olympus OM-D E-M10 Mark II

Nyt on materialismionnellisuus huipussaan ja meikälikka happy! Kunnes sitten keksin taas mitä seuraavaksi haluan... 😂

Hetki varmasti menee muistellessa asetusten säätöjä ym, mutta kuvia varmasti satelee rutkasti! Mie niin tykkään tästä blogin pitämisestä ja enemmän tekisi mieli raapustella tekstiä kuvien kera ihan turhanpäiväsistä löpinöistä. Kuten esim siitä, kun yhdellä lenkillä rämmin koirien kanssa ryteikössä ja havahduin kuulokkeiden läpi jäätävään rytinään. Mielessä kävi jo kohtaaminen villisikalauman kanssa, mutta lopulta päädyttiinkin nokitusten "vain" hirven kanssa. Lukisko näitä kukaan? 😏




Kärpän luonnetesti

Kärppä kävi viime lauantaina luonnetestissä Kangasalalla. Niken kanssa todettiin molemmat, että testitulos oli varsin Kärppämäinen, eikä yllätyksiä juuri ilmennyt.

Toimintakyky +1a Kohtuullinen
Terävyys +3 Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +3 Suuri
Hermorakenne +1a Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Erittäin vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
+++ Laukausvarma
139/300p. Hyväksytty

Arvioitsijana toimi Kai Tarkka


Videon kanssa ilmeni vähän teknisiä ongelmia. Latasin koneelle jonkun ilmaisen movie makerin serkun, mutta se vetäisi videon tallennusvaiheessa tietokoneen niin tilttiin, jotta jouduin ohjelman poistamaan. Videokooste on mitä on, eikä pisteetkään tulleet loppuun kuten olin editoidessa ne laittanut. Näillä menhään 😁

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Otetaan vastaan lisää tunteja

Jos jollain on luovuttaa päivistään muutama tunti niin täällä tarvittaisiin!
Töitä toiminimellä on päätyön ohella ihan mukavasti. Ei tarvii tehdä Netflixissä vaikeita valintoja katsottavasta sarjasta kun ei ehdi koko telkkaria avaamaan juur koskaan 😅 Vähän on helpottanut kun käynnit Kajaanissa loppuivat. Kuitenkin työtä opintojen saralla olisi vielä paljon tehtävänä ja motivaatio sen suhteen on just nyt vähän kadoksissa.

Ukko-Kolilla

Koirien treenaaminen oli keväällä hyvällä mallilla, mutta nyt sekin on jäänyt vähemmälle. Joko ei vaan ehdi (huono tekosyy) tai sitten ei vaan jaksa (parempi? 😁). Silloin kun ollaan treenattu niin Kustin kanssa ollaan tehty tokon voittajaluokan juttuja. Tunnaria välttelen edelleen ja sitä pitäisi päästä treenaamaan vierailla kapuloilla. Muiden liikkeiden osalta voisin jopa uskaltautua kokeisiin kahtomaan kuinka kävisi. Rallytokon oon unohtanut taas kokonaan, se ei vaan yhtään nappaa...


Martta. Voi Martta... Smarde on sellanen sylistä syliin nostettava vässykkä, jolle olis varmaan kymmeniä koteja tuttavapiirissä tarjolla ja joka kerää huomiota kaikkialla söpöllä naamallaan ja rauhallisuudellaan. Maailman helpoin koira (siivoaa kissanvessatkin) ja kivoja ominaisuuksia kaikki edellä mainitut, mutta kaipaisin siihen vähän enemmän moottoria 😏
Mä haluaisin, että mun koirilla olis joku "käyttötarkoitus" ja mulla itelläni olis mahdollisuus kehittää itseäni ja asettaa tavoitteita koiran ohjaajana, oli se laji sitten mikä tahansa. Martan kanssa oon vähän hukassa. Pakko varmaan todeta tässä kohtaa, että toko ei oo se Martan juttu ja keksiä jotain muuta sen tilalle. Agitykkiäkään siitä tuskin tulisi, mutta olispa joku laji sillekkin. Jälkeä on tarkoitus tehdä talouden kaikille rakeille, mutta tällä menolla on lumet maassa ennen kuin saadaan mitään sillä saralla aikaseksi.


Ja sit jos ehtis jossain välissä vähän juoksemaan, pyöräilemään, rullaluistelemaan, retkeilemään ja punttia nostamaan, niin ois jees! Eli niitä lisätunteja vuorokauteen... anyone?

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Oxu 12v ja Puumala rn

Onnitellaan näin ens alkuun papparusselia, joka vietti 23.5. 12 vuotis synttäreitään.
Vain yksi voi olla ensimmäinen ja opastaa nuoren likan alkuun koiramaailmassa. Tästä retkusta kaikki alkoi, eikä loppua näy 😅💗
Toivotaan rakkaalle, vaikkakin iän myötä kovasti jääräpäistyneelle Pättikselle terveitä vuosia!


... ja jatketaan tällä russelilinjalla. Martan kanssa käytiin viikko sitten Puumalan ryhmiksessä tekemässä hyvin pikainen (ja helteinen) näyttelykeikka. 
Tuomarina Elena Ruskovaara
Erinomainen tyyppi. Reipas käytös. Mallikas runko. Lihaksikas takaosa ja hyvin kiinnittynyt häntä. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomainen luusto. Varsin suorat eturaajat. Eturintaa tarvitaan lisää. Hyvin ilmeikäs, laadukas pää, tarkkaavainen ilme. Ok korvat. Takaliike saisi olla painokkaampi ja yhdensuuntaisempi. Hyvä näyttelykunto.
ERI NUK1 SA PN2 VARA-SERT

Toivottu SERT "vietiin" tällä kertaa aivan nenän edestä. Onneksi näissä ulkonäkökilpailuissa ei voi samalla tavalla katsoa syyttävän sormen kanssa peiliin kuin esim tokossa 😁 


perjantai 1. kesäkuuta 2018

Terveyshuolia

Taavi tuli meille kylään 25.4., tarkoituksena olla 12.5. saakka, jolloin piti korkata näyttelyt Järvenpäässä.
29.4. käytiin normaalisti lenkillä, jonka päätteeksi Taavi jäi nujuamaan Martan kanssa hetkeksi takapihalle. Pesin koirien kuraiset jalat ja jätin ne kodinhoitohuoneeseen kuivumaan. Siellä ne veti sikeitä ja kuivuttuaan päästin kaikki koko kämppään vapaaksi. Taavi ontui vasenta takajalkaansa. Pidettiin pentua levossa, josko ontuma menisi sillä ohi.
Keskiviikkona koira muuttui täysin kolmijalkaiseksi ja huusi jo pelkästä reiden seudun tunnustelusta.
Torstaina Nikke käytti Taavin lääkärissä ja kuvista paljastui voimakkaat panosteiitit  (="kasvukivut"), joihin avuksi tulehduskipulääke sekä lepoa. Vaivan voimakkuudesta ja sijainnista johtuen toipumiseen voi kulua aikaa useita viikkoja.
Helpotus oli suuri kun kuuli ettei koira ole "rikki" ja tilanne on ohimenevä!

Se siitä helpotuksesta...

Kuvanut ell soitti parin tunnin kuluttua perään katsottuaan kuvat tarkemmin toisella tietokoneella. "Reisiluun päässä on jotain omituista. Näyttäisi etenkin villakoirilla tavattavalta lonkkavialta. Nyt pitää olla vieläkin varovaisempi ja kuvata koira uudelleen parin viikon kuluttua". Hienoa...

Kipulääkkeiden ja levon kanssa ontuminen väheni ja jäi lopulta kokonaan pois eikä palannut, vaikka lääkitys lopetettiin.

15.5. Taavi kuvattiin uudelleen, tällä kertaa Riihimäellä samaisella ortopedillä, joka aikanaan korjasi Oxulta molempien polvien ristisiteet.
Vasemman takajalan lihaskunto todettiin aavistuksen huonommaksi oikeaan verrattuna. Aiempiin kuviin verrattuna reisiluun luuharventuma ei ollut lisääntynyt ja täten luun murtumariski on pienentynyt.
Jatkossa kipulääkettä annetaan vain tarvittaessa ja ulkoilut suoritetaan hihnassa 2 viikon ajan. Liikuntaa lisätään vähitellen ja koiran liikkeelle lähtöjä seurataan ontumisten varalta. Kontrolli rtg-kuvaus 1,5-2kk kuluttua.

Panosteiitista ei tällä käynnillä ilmeisesti ollut puhetta ja tuo harventuma reisiluun päässä on käsittääkseni samantyyppistä kuin leggperthesissä.

Kesän kuluessa, kontrollikäynnin jälkeen ollaan varmasti taas viisaampia. Toivotaan, että koira paranee ja pääsee kivuttomana "toimittamaan virkaansa" metsästyskoirana.

Mysteeriksi jäi, että kumpi vaivoista oli syy voimakkaalle kipuilulle. Veikkaisin, että panosteiitti aiheutti ontumisen ja luuharventuma löydettiin "vahingossa" siinä samalla.