Huolta ja murhetta juuri ennen lomaa

Maanantaina kirjoitin kuinka kissoille on vasta valmistuneen ulkotarhan myötä avartunut pieni pala maailmaa talon seinien ulkopuolelta. Muutama turvallinen neliö, jossa ihmetellä kesän lentäviä pörriäisiä ja nauttia päiväunista hennossa tuulenvireessä.

Keskiviikko iltana tulin koirien kanssa lenkiltä ja siinä iltapuuhia tehdessä tuli kummallinen olo. Bella ei ollut toviin pyörinyt näkösällä. Se ei ollut tarhassa, eikä kissapuussa tai leivinuunin päällä pahvilaatikossaan. Ei saunassa tai kaapeissa (ei oo yks eikä kaks kertaa kun se on livahtanut silmänräpäyksessä astia- tai likapyykkikaappiin ja sattumalta löytynyt sieltä myöhemmin tyytyväisenä nukkumasta). Kolusin koko talon läpi toistamiseen tuloksetta. Kylpyhuoneen pieni ikkuna oli jäänyt päivältä auki. Olisko se oikeasti uskaltanut ottaa ja lähteä?
Välillä Bellis kävi varovaisena terassilla ihmettelemässä, mutta pyrähti aina nopeasti takaisin sisälle. Ehkä tarhassa oleilu oli saanut sen rohkaistumaan ja kiinnostus ulkomaailmaa kohtaan kasvoi pelkoa suuremmaksi?

Nyt eletään lauantai-iltaa, eikä meidän läheisyyttä ja pahvilaatikoita rakastavasta villahoususta ole näkynyt vilaustakaan. Joka ilta viisarit on lähennelleet puolta yötä kun ollaan vielä kierretty lähialueita ja silmäilty ojanpientareita. Yöksi ollaan jätetty kissatarhan ovi sekä makuuhuoneen ikkuna auki, jotta karkulainen pääsisi kotiin löydettyään sisälle meidän nukkuessakin. Facebookissa selaan läpi useamman kerran päivässä kaikki varteenotettavat karkuri- ja löytöeläinsivustot sekä ryhmän, jossa kuolleena löydetyille lemmikeille (pääasiassa kissoille) etsitään omistajia. Toivon omaan ilmoitukseeni luotettavia näköhavaintoja.

Onhan niitä lukuisia tarinoita, joissa kuukausienkin katoamisreissut päättyvät lopulta onnellisesti. Olo on kuitenkin hyvin pessimistinen kun sisäkissa katoaa yllättäen kuin pieru saharaan ja päivät vaihtuvat. Naapurustossa vapaana liikkuvat lajitoverit pitävät varmasti huolta reviireistään ja yllättäen alueelle tupsahtanut muukalainen on todennäkösesti saanut lähtöpassit. Onkohan Bellis säikähtäneenä juossut kauaskin ja eksynyt vai jahtaakohan se jossain ilta-auringossa kärpäsiä yhtä onnellisena kuin aiemmin omassa ulkotarhassakin?

Huomisiltana pitäisi lähteä kohti Rukaa. Toivotaan, että kaikki päättyy vielä parhainpäin...