maanantai 30. heinäkuuta 2018

Lomalla osa1 - Julma Ölkky

Lähdettiin kotoa myöhään sunnuntai-iltana (22.7.) ajamaan kohti Kainuuta. Suunnitelmana oli yöpyä Kolilla eräällä leirintäalueella teltan kanssa, mutta jatkettiinkin siitä vielä eteenpäin, kunnes Nurmeksen tienoilla alkoi tosissaan väsyttämään. Nukuttiin huoltoaseman pihalla autossa muutama katkonainen tunti ja kuudelta herättiin marjanpoimijoiden äänekkääseen "kokoustamiseen". Yritin auttaa poimijoita kun heillä oli jonkinsortin ongelma auton tankkaamisen kanssa, mutta eihän me yhteistä kieltä löydetty. Pissatettiin sitten koirat, pestiin hampaat aamukasteisen pellon reunassa ja jatkettiin matkaa.

Nurmeksen jälkeen oli potentiaaliset aamupalapaikat harvassa, joten päädyttiin Vuokatin Amarilloon hotelliaamiaiselle 😅
Oltiin hyvissä ajoin liikkeellä ja säästettiin paljon aikaa sillä, ettei jäätykään yöksi Kolille. Ehdittiin siis loistavasti koukkaamaan Hossan kansallispuistoon ja käytiin kiertämässä Ölkyn ylitys.
Iskä ja Taavi liittyivät Julmalla Ölkyllä meidän seuraan.


Ölkyn ylitys on 5km mittainen rengasreitti, joka on luokiteltu vaativaksi reitiksi. Reitti kulkee koko matkan kanjonin viertä ja puolessa välissä järven ylitys käy riippusiltaa pitkin. Riippusillan luona, oikealla puolella kanjonia, on metalliset ritilärappuset sekä jyrkät kierreportaat. Eräässä retkeilyryhmässä törmäsin aiemmin keskusteluun, jossa koiraihmiset harmittelivat sitä, että useissa kansallispuistoissa puuraput on vaihtuneet/vaihtuvat näihin ritiläversioihin. Me kuljettiin rappuja alaspäin ja veikkaisin, että se on koirille nousua haastavampaa. Meidänkin piti ottaa osa koirista kantoon. Kusti kulki hyvin normiraput, mutta kierreportaissa olisi saanut kyllä tassut rikki jos olisin yhtään enempää yrittänyt sitä maanitella.
Riippusillan ylitys sujui ensikertalaisiltakin ongelmitta.
Julma Ölkky oli kyllä ehdottomasti näkemisen arvoinen (onhan kyseessä sentään Suomen suurin kanjonijärvi)! Reitin läpi kävelyssä suositeltiin varautumaan kolmeen tuntiin, mutta meillä aikaa kului reilusti vähemmän, vaikkei pidetty kiirettä vaan nautittiin maisemista ja räpsittiin kuvia.


Rappujen jälkeen kivikkoinen lasku riippusillalle

Tuolta laskeuduttiin
Kusti
Taavi
Kärppä
Martta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti